Ei mikään Helmenkalastaja
Kuuntelevatko ohjelmoijat / AD:t business-pukuista konsulttia verkkopalvelun uudistamisideoista?
Kuuntelevatko tiukan linjan valkokaulus-johtajat ja myyntitykit t-paitaan, shortseihin ja sandaaleihin pukeutunutta nörttiä verkkoliiketoiminnan uudistamisideoista?
Edellä olevat kysymykset kuvastavat mielestäni hyvin niitä ääripäätilanteita, joihin olen b2b-konsulttina ja yrittäjänä joutunut kuluneen vuosikymmenen saatossa. Lähtökohtaisesti tämä kirjoitus käsittelee omakohtaisia kokemuksia imagon, vaatetuksen ja esiintymistaidon merkityksestä asiakasrajapinnassa liikuttaessa. Tunnustan, en ole mikään Juhana Helmenkalastaja pukeutumisen ja tyylitajun suhteen, mutta mielestäni maailmalla kierretyt vuodet ovat opettaneet yhden jos toisenkin oppitunnin tilannepukeutumisen merkityksestä myynti- ja markkinointityössä.
Hakukoneguru asiakkaan edessä
Tunnustan olevani pukeutumisen suhteen hyvin perinteinen nörtti. Jos olosuhteet sallisivat, käyttäisin t-paitaa, sammareita tai shortseja, ja sandaaleja 24/7/365. Tunnustan olevani myös hyvin pitkälle idealisti: mielestäni sisällöllä tulisi (totta kai) olla ulkoasua suurempi merkitys business-päätöksiä tehdessä.
Eräs ensimmäisistä herätyksistäni tilannepukeutumisen merkityksestä asiakastyössä sattui reilut 6 vuotta sitten. Olin saanut kutsun saapua puhumaan Web Services-teknologioista erään suomalaisen pörssiyhtiön pääkonttoriin. Sinisilmäisenä, aloittelevana nörttiyrittäjänä ajattelin saavani yleisökseni ohjelmistokehittäjiä ja -arkkitehteja; ja pukeudun univormuuni: sammareihin, sandaaleihin ja t-paitaan. Tilaisuuden alettua tajusin olevani hyvin pahasti alipukeutunut. Kaikilla muilla tilaisuudessa oli vähintäänkin kauluspaita ja pikkutakki, useimmilla täysi puku.
Itse tilaisuus sujui oikein hyvin, mutta asia kieltämättä vaivasi pitkään itseäni. Tapahtuneen seuraukseni siirryin asteittain käyttämään yksinomaan virallisempaa business-asua asiakastilaisuuksissa. Kaikki menikin hyvin aikansa, kunnes pöydän toiselle puolelle sattui lauma ”fundamentalistinörttejä”, joille kauluspaitakonsultti oli yhtä uskottava ilmestys kuin vihreät pienet marssilaiset tarjoilemassa tequilashotteja.
Asiakastapaamisen kolme perussääntöä
Tämän (ja parin muun) kokemuksen myötä olen luonut itselleni oman säännöstön, jonka perusteella marssin asiakastapaamisesta toiseen.
Yleispätevin vaatetus kaikkiin asiakastilanteisiin on nk. rento business casual. Sen avulla on käytännössä mahdotonta luoda voimakkaan negatiivisia mielikuvia vastapuolessa pelkän vaatetuksen avulla. Omalla kohdallani se tarkoittaa yleensä pitkähihaista (merkki)kaulus/villa/poolopaitaa, tummia suoria housuihin sekä nahkaisia mustia kävelykenkiä. Päälle siisti kampaus, ajeltu parta ja miedot tuoksut, niin homma on hallussa. Sääntöön on kuitenkin poikkeus. Osa tilaisuuksista ja asiakkaista vaatii tavallisuudesta poikkeavaa pukeutumista, esim. pukua.
Kenties yleisin tietämäni syy puvun ja kravatin kaappiinjättämiselle on epämukavuus. Väkisin kuosia ei pidä panna päälle, sillä asiakas yleensä pystyy huomaamaan teennäisen käytöksen ja epämukavuuden; pahimmillaan tämä voi johtaa potentiaalisen kaupan perumiseen. Vaatteen tulisi olla siis mukava ja miellyttävä käyttää. Avaintekijöitä tässä ovat oikea mitoitetus ja oikea materiaali.
Vara- ja vaihtovaatteiden merkitystä ei koskaan voi ylikorostaa. Vanha sanonta ”reissussa rähjääntyy” pitää valitettavan hyvin paikkansa. Vaikka itse huolehtisitkin siisteydestäsi, niin vahinkoja ja huonoa onnea voi silti sattua matkalla.
Asiakas on sama kaikkialla. Vai onko?
Eräs yllättävämmistä eroista pukeutumisen suhteen on mielestäni nähtävissä Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Lahden eteläpuolella solmio ja pikkutakki ovat hyvinkin normaali varustus asiakastapaamisissa yrityksen koosta riippumatta, pohjoispuolella etenkin pk-sektorin yrityksissä pukeutuminen on huomattavasti rennompaa. Samanlaisia maantieteellisiä eroja löytyy tietääkseni ainakin Yhdysvalloista, joissa niin itä- kuin länsirannikolla kuin etelä- ja pohjoisosilla on erilaiset pukeutumiskoodit.
Loppusanat
Päivän kysymys onkin siis lyhyesti – Mitä pidät päälläsi
- toimistolla?
- (uus)asiakastapaamisessa?
- konferenssissa tms. edustustilaisuudessa?
Kuten aina, sana on vapaa. Jos tämä kirjoitus ihastutti tai vihastutti, niin hyödynnä sananvapauttasi kirjoittamalla vastine joko omaan blogiisi tai lisäämällä uusi kommentti.