Google markkinoinnissa ei ole tärkeätä se, miten asiat ovat, vaan miten asiat näyttävät olevan
Kun viestinnän emeritusprofessori Osmo.A.Wiio puhuu, kannattaa hiljentyä kuuntelemaan. Maikkarin aamutelevision viime viikkoinen (7.2.08) haastattelu on hyvä esimerkki tästä, sillä mielestäni viisaita kommentteja tuli kuin liukuhihnalta. Myös tuossa haastattelussa yksi Wiion kehittämistä viestinnän peruslaista toteutui esimerkillisen hyvin "Joukkoviestinnässä ei ole tärkeätä se, miten asiat ovat, vaan miten asiat näyttävät olevan".
Massamediana myös hakukonemarkkinointi, ja etenkin hakusanamainonta (kuten Google AdWord-mainonta) perustuvat tälle viestinnän perussäännölle. Jos keräät sata ITC-alan ulkopuolista yritysjohdon edustajaa ja esität heille esim. Googlen hakutuloksia esimerkiksi termillä "mainostoimisto", huomattava enemmistö yritysjohtajista ei osaa tehdä eroa tavallisen hakutuloksen ja nk. Google-mainoksen välillä. Itse asiassa enemmistö jopa pitää laitapaneelissa 1. olevaa maksettua mainosta muita mainoksia ja varsinaisia hakutuloksia tärkeämpänä; onhan se peräti eroteltu muista tuloksista erilleen. Toistakaa siis perässäni, "joukkoviestinnässä ei ole tärkeätä se, miten asiat ovat, vaan miten asiat näyttävät olevan".
Eräs yleisimmistä toiveista hakukoneoptimoinnin palveluiden ostajien keskuudessa on hakutulosten kärkisijan saavuttaminen mystisellä hakutermillä (tai kuten alalla puhutaan, avainsanalla) "X". Kuten kaikki muukin markkinointiviestintä, myös hakukonemarkkinointi pelaa merkittävässä määrin mielikuvilla. Jos autovalmistaja on Googlen hakutulosten kärjessä hakutermillä auto, niin kyseessä täytyy olla oikeasti maailman johtava autovalmistaja. Hyvin usein optimointipalvelun tarjoajana olen joutunut sanomaan asiakkaalle, että konversiomielessä sijoituksen tavoitteleminen taikatermillä ("X") on "hullun hommaa", mutta jos asiakas sitä välttämättä toivoo, niin toki sitäkin voidaan lähteä tavoittelemaan muiden tavoitteiden ohessa. Tässäkin, kuten muussa "joukkoviestinnässä ei ole tärkeätä se, miten asiat ovat, vaan miten asiat näyttävät olevan.
Suomalaisella uusmedia-alalle, ja sen re:brandatulla äpärälapselle digimedialle, on oman (hyvin pitkän) kokemukseni perusteella kaksi hyvinkin ominaista piirrettä: paskan kääriminen kultapaperiin ja "ota rahat ja juokse henkesi edestä mentaliteetti". Asennevammasta huolimatta useimmilla yrityksillä menee enemmän kuin hyvin, sillä markkinointi ja myynti ovat omaksuneet mantransa ("joukkoviestinnässä ei ole tärkeätä se, miten asiat ovat, vaan miten asiat näyttävät olevan") erittäin hyvin.
Hakumarkkinoinnissa "kultainen kädenpuristus" näkyy useimmiten asiakkaalle tuotettavien ratkaisujen heikkona laatuna ja ylihinnoitteluna. Se, että asiakas ei tietämättömyyttään / osaamattomuuttaan osaa vaatia hänelle kuuluvaa palvelua, ei oikeuta hänen saamaansa ala-arvoista palvelua tai vastuun pakoilua kuten valitettavan usein tapahtuu . Kun asiakas kuvittelee ostavansa asiantuntijapalveluita, niin niitä hänelle myös tulisi tarjota. Onkin järkevää kysyä mihin katosi "asiakas on kuningas"-ajattelu suomalaisesta digiviestinnästä? Omalta kannaltani positiivisena sivukommenttina em. voi todeta, että suurimpia työllistäjiäni Suomen markkinoilla ovat olleet toisten uusmedia/digimedia/hakumarkkinointi-alalla toimivien yritysten munaukset ja niiden korjaaminen asiakassivustoilla. Siitä iso kiitos kaikille "palkanmaksuun" osallistuneille yrityksille.
Lopuksi vielä lyhyt sitaatti Wiion haastettulusta. "Huippujournalistit eivät tätä tee, mutta…". Välillä on hyvä tuulettaa kaapin perukoita ja sanoa suorat sanat. Se on osa huipulla olemista.