Neljä hyvää perustelua yritysblogin perustamiseksi
Vaikka suurin kultakuume yritysblogaamiseen aloittamiseen onkin mennyt jo ohitse isossa maailmassa, ovat yritysblogit ja blogaaminen mielestäni vasta tulossa suomalaiseen yritysviestintään hakukonemarkkinoinnin yleistymisen myötä. Koska yritysblogaamisen edustama kulttuuri ei sinällään ole mainstream-markkinointiviestintää, on yritysblogaamisesta (ja koko sosiaalisesta mediasta) muodostunut jonkinlainen peikko useimmissa suomalaisissa yrityksissä (digitaalisen median yrityksiä lukuunottamatta). Tämän blogauksen kautta pyrin jakamaan muutamia yritysblogaamisen perusasioita ja kyseenalaistamaan joitain perinteisiä näkökulmia blogaamiseen.
Aloitetaan pienellä mielikuvaharjoituksella, jossa minä istun “normaalissa” asiakastapaamisessa kartoittamassa potentiaalisen asiakkaan tarvetta orgaanisen hakukonenäkyvyyden parantamiseen (ts. hakukoneoptimoinnin palveluihin). Jossain kohden tätä keskustelua kyselen asiakkaan mielipidettä nk. blogin avaamisesta yrityksen avaintyöntekijöille. Tätä kysymystä seuraa lähes aina klassinen vastakysymys “Mitä h****n hyötyä siitä meille olisi?”
Mikä on sitten ideaalinen vastaus asiakkaalle. Lyhyesti vastauksen voisi tiivistää vaikkapa seuraavasti: “Yritysblogit, kuten webbisivut tai lehdistötiedotteet, ovat osa modernia markkinointiviestintää, jonka avulla voidaan parantaa näkyvyyttä hakukoneissa. Piste.”
Osa asiakkaista tyytyy tähän, osa haluaa kuulla laajemman selostuksen, jonka jaan seuraavaksi kanssanne. Hyvin usein yritysblogit hyödyntävät markkinointiviestinnässään neljää eri kanavaa. Näistä ensimmäinen on hyvin ilmeinen, kun taas kolme jälkimmäistä jäävät usein pienemmälle huomiolle.
Etenkin konsultointiyrityksissä (kuten omani), yritysblogaaminen on osa oman osaamisen esiintuomista, oman “brandin” levittämistä tiedonjanoisten ja muiden alalla toimivien yritysten keskuuteen. Sinällään tämä on hyvin yksinkertainen asia - blogaaja jakaa ulospäin pienen pieniä tiedonjyväsiä erikoisosaamisestaan. Vastineeksi tästä sekä blogaajan että tämän edustaman yrityksen “media/huomio-arvo” kasvavat. Parhaassa tapauksessa blogaaminen voi toimia myös prosessina, jossa ideat syntyvät ja jalostuvat raakatimantista säihkyväksi tuotteeksi.
Toinen harvemmin huomattu yritysblogaamisen näkökulma on blogin lukijan, blogaajan ja taustalla olevan yrityksen välinen kolmiodraama. Nimet kuten Matt Cutts, Jim Boykin jne ovat kaikille hakukonemarkkinoinnin alalla toimiville tuttuja. Blogi on “nimellisesti” henkilökohtainen, mutta kutakuinkin jokainen hakukonemarkkinonitia työkseen tekevä tietää että Jim Boykin on myöskin yhtä kuin We Build Pages. Henkilökohtainen sitominen on markkinoinnin perussääntöjen mukaista myös siinä mielessä, että lihaa ja verta olevan henkilön lähestyminen on aina helpompaa kuin nimettömän yrityksen. Blogin ja blogin lukijan välinen sitoutuminen on yhtä mystinen ilmiö kuin normaali ihmisten välinen henkilökemia - joskus kipinöitä syntyy, joskus ei.
Kolmas yritysblogaamisen tekijä löytyy yhteisöllisyydestä. Blogaaminen luo ja vahvistaa suhteita yritysten ja yrityksissä toimivien henkilöiden välille. Kuten missä tahansa bisneksessä, nämä yhteydet voivat jossakin vaiheessa muodostua arvokkaiksi kontakteiksi. Blogin avausviestissä kirjoitin jo siitä miten 2kmediat.com opaspalvelu on toiminut omalta osaltani kanavana “uuden” web-kehittäjä sukupolven tavoittamisessa - täysin samalla tavoin asiat toimivat myös yritysblogaamisessa. Toki samankaltaiseen business-suhteiden luomiseen pystyy olemalla aktiivinen esim. LinkedIn:ssä tms. sosiaalisen median “seurustelupaikassa”. Ihan uteliaisuudesta - kuka muistaa vielä alan suomalaisen edelläkävijän eli duuni.net:n kultaiselta 90-luvulta?
Neljäs perustelu yritysblogaamisen puolesta löytyykin eilisestä blogipostauksesta - yritysblogaus (ja muu sosiaalinen media) ovat erittäin tehokas hakukoneoptimoinnin työkalu oikein käytettynä.
Eero Holmila pohdiskeli hiljattain Oikeita totuuksia - blogissaan yritysblogaamisen vaikeutta. Ensimmäinen Eeron löytämä totuus liittyy siihen, että yritysblogaus ei sovellu kaikille yrityksille. Totta tiettyyn rajaan asti, mutta… etenkin perinteisissä (uus)media ja hakukonemarkkinointi-alan yrityksissä blogaamisen survominen yhteen määrättyyn formaattiin on mielestäni suurin mahdollinen haitta yritysblogaamisen kulttuurille. Yritysblogin ei ole pakko sisältää oman asiantuntemuksen tai brandin tunnetuksi tekemistä (kuten tässä blogissa). Aivan yhtä yritysblogin avulla voi täyttää myös muita liiketoiminnan tarpeita kuten tukipalveluja.
Toinen Eeron löytämä totuus on sitaatin arvoinen:
“..monelle yritykselle on helpompaa olla aloittamatta tai lopettaa alkuunsa blogaaminen kuin miettiä ja sopia blogaamisen rajoista ja käytännöistä”.
Sinällään väittämä on totta, mutta toisaalta olisi mielenkiintoista tietää / ymmärtää miksi suomalaiset yritykset antautuvat helpolla ja jättävät blogaamisen pois markkinointiviestinnän paletistaan? Jos yritysblogaaminen on saatu toimimaan isossa maailmassa, niin miksi homma ei toimisi myös Suomessa? Ainakin eduskuntavaalien alla enemmistö ehdokkaista osasi hyödyntää sosiaalista mediaa viestintäkanavana. Valttikortit tässä asiassa ovat pitkälti perinteisillä mainostoimistoilla, jotka sanelevat pitkälti sitä mihin suuntaan isojen yritysten mainoseurot valuvat. Markkinatalouden laki toimii tässäkin yhteydessä: mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
Kuten aina, kommentit, palaute ja muu keskustelu aiheesta on tervetullutta.