Hakukonemarkkinointia.fi - kaikki olennainen hakumarkkinoinnista

Sähköpostimarkkinointi 101

Tämä artikkeli esittelee neljä esimerkkiä tavalla tai toisella pieleen menneestä sähköpostiviestinnästä / sähköpostimarkkinoinnista. Lisäksi esittelen kunkin esimerkin yhteydessä muutaman yksinkertaisen vinkin / niksin, joiden avulla ongelmatilanne olisi voitu alkujaankin ehkäistä.

Spammia vai ei?

Kenties yleisin kompastuskivi useimmille sähköpostimarkkinoijille ovat erilaiset filtteriohjelmistot sekä operaattoreiden sähköpostipalvelimilla että sähköpostipalvelimilla. Alla olevassa esimerkissä avainsanalla [SPAM] varustetut mailit saivat spammiluokituksen POP-mailipalvelimella, loput puolestaan juuttuivat paikallisella koneella olevaan spammifiltteriin tai eivät läpäisseet käytössäni olevaa nk. Whitelist-sääntöä.

Roskapostia vai ei?

Spammifilttereitä voi välttää mm. seuraavilla yksinkertaisilla asioilla:

  • Käyttämällä dedikoitua Whitelist-mailipalvelinta viestien lähettämisessä
    Ennemmin tai myöhemmin jokainen mailipalvelin joutuu tavalla tai toisella epäillyksi roskapostin lähettämisestä. Mitä useampi yritys / toimija käyttää mailipalvelinta sähköpostin lähettämiseen, sitä todennäköisempää palvelimen listautuminen roskapostin lähteeksi on.
  • Välttämällä viestissä ilmeneviä erikoismerkkejä. Useimmat filtteriohjelmat kiinnostuvat viestistä mm. $ ja # -merkeistä sekä numerosarjoista.
  • Opastamalla käyttäjiä nk. Whitelist-asetusten tekemiseen - tällöin viesti läpäisee ainakin käyttäjän koneella olevat filtterit.

Jos spammaamisen ja sähköpostimarkkinoinnin välinen raja ei ole tuttu asia, niin seuraavaksi lyhyt tiivistelmä... Yksinkertaistettuna Suomessa voimassa oleva lainsäädäntö kieltää automatisoiduin välinein (ts. sähköposti, tekstiviesti jne) tapahtuvan markkinoinnin kuluttajille (ts. yksityishenkilöille) ilman kuluttajan etukäteen antamaa suostumusta. Palvelun myyjä voi kuitenkin käyttää kuluttajalta myynnin yhteydessä saamaansa yhteystietoa samanlaisten / samankaltaisten tuotteiden suoramarkkinoinnissa ellei kuluttaja sitä erikseen kiellä. Ehdot täyttävä viestintä on siis hyväksyttävää sähköpostimarkkinointia, kaikki muu on roskapostia eli spammia.

Raja spammin ja markkinoinnin välillä ei ole aina edelläkuvatun "mustavalkoinen", kuten esim. "kerro kaverille"-markkinoinnin saamat pelisäännöt osoittavat.

Kiinnitä huomiota Subject-kenttään

Hyvällä otsikolla (subject-kenttä) varustettu sähköpostiviesti on kuin linkkitäky (link bait) hakukoneoptimoinnissa. Onnistunut otsikkorivi hoitaa homman kotiin mallikkaasti - se tarjoaa käyttäjälle joko keskeisen informaation mailin sisällöstä tai sisältää "syötin", joka herättää lukijan uteliaisuuden. Alla muutama esimerkki.

Sähköpostin otsikko on tehokas markkinointikanava

Mikon lähettämä "Terve"-posti sai minut pohtimaan "kuka Mikko" ja herätti uteliasuuden. Gopalin lähettämä viesti herätti mielenkiinnon suomenkielisen, hyvin kirjoitetun otsikon avulla. Yleisimmin käytettyjä korostuskeinoja ovat mm. tuotteiden tai brandien esiintuominen viestin otsikossa, tai nk. rajattuun saatavuuteen vetoava punchline (esim. "Vain tänään: Kaikki tuotteet puoleen hintaan").

Siinä missä em. viestit onnistuivat otsikollaan herättämään huomiota, kaikkein kehnoimpia huomion nappaajia ovat otsikottomat viestit tai viestit, joissa ei ole selkeästi tunnistettavaa lähettäjää.

Useat roskapostittajatkin ovat tajunneet lähettäjä- ja otsikkotiedon merkittävyyden, ts. spammitynnyrin pohjia koluamalla voi löytää "mielenkiintoisia" tyylinäytteitä. Tulevaisuutta ei koskaan pitäisi ennustaa (koska ennustus menee useimmiten pieleen), mutta uskallan veikata että v.2008-9 aikana medianäkyvyyttä kerää ilmiö nimeltä "suomenkielinen spammi". Airut tästä ilmiöstä saatiin muutama kuukausi sitten kun "Ydinvoimalaonnettomuus Mikkelissä"-viesti saapui jopa kymmenientuhansien ihmisten sähköposteihin. Vaikka ilmiö onkin vielä harvinainen, osoitti se kuinka pelottavan helposti "pelkkä suomenkielisyys" riittää ohittamaan tavallisten ihmisten suojamuurit.

Kunnioita käyttäjän yksityisyyden suojaa

Yksityisyyden suoja on asia joka koetaan aina henkilökohtaisesti. Osalle ihmisistä tieto sähköpostiosoitteen päätymisestä muille saman tuotteen / palvelun käyttäjille voi olla kova pala. Esimerkiksi tähän yhteyteen valitsin Dell:n ystävänpäivän tarjouskirjeen viime viikolta. Vastaanottaja kentässä oli karkeasti laskettuna parisensataa sähköpostiosoitetta, jotka kaikki lienevät Dell Finlandin asiakkaita.

Dell ystävänpäivä tarjous

Tässäkin tapauksessa osoitetietojen (ja asiakasrekisterin) leviämisen olisi voinut ehkäistä yksinkertaisesti BCC-kenttää käyttämällä. Vielä tehokkaampaan ratkaisuun olisi päästy hyödyntämällä jotain sähköpostimarkkinoinnin työkalua, joka sallii personoitujen viestien lähestämisen sähköpostilistan pohjalta.

Kuka? Mitä? Kenelle?

Alla olevat kuvaruudunkaappaukset kertovat sanoja tehokkaammin kuinka ensikontakti vastapuoleen tulisi muodostaa.

Ensimmäinen (Daven) lähettämä viesti on klassinen "älä-tee-näin"-viesti. Ellen olisi tunnistanut lähettäjän nimeä muusta yhteydestä, olisin todellakin ihmetellyt viestin tarkoitusta. Kenelle viesti on osoitettu? Kuka sen lähetti? Miksi?

Huonoa sähköpostimarkkinointia

Toinen (Olgan) viesti puolestaan noudattaa lähes oppikirjasta poimittua mallia oikeaoppiseen dialogin avaukseen. Maili alkaa vastaanottajan osoittamisella. Sitä seuraavat kirjoittajan ja hänen edustamansa yrityksen esittelyt, ja vasta sen jälkeen varsinainen asia.

Hyvää sähköpostimarkkinointia

Loppusanat

Kuten aina, sana on vapaa. Jos tämä kirjoitus ihastutti tai vihastutti, niin hyödynnä sananvapauttasi kirjoittamalla vastine joko omaan blogiisi tai lisäämällä uusi kommentti.

Artikkelilla “Sähköpostimarkkinointi 101”on 2 julkista kommenttia.

Kommentti #39

JuhaS14 kirjoitti 21.03.2008 seuraavaa:

"Välttämällä viestissä ilmeneviä erikoismerkkejä. Useimmat filtteriohjelmat kiinnostuvat viestistä mm. $ ja # -merkeistä sekä numerosarjoista."

Aika monesta tikettijärjestelmästä ja mm. Googlen vastauksissa tulee tuo #-merkki, joten sanoisin kyllä, että spämmifiltteri on suoraan sanoen väärin conffattu, jos kaikki #-merkillä varustetut jäävät filtteriiin.

Kommentti #43

2K kirjoitti 25.03.2008 seuraavaa:

Juhalle... "sovellus toimii oikein, mutta vika on käyttäjässä"-lienee tunnetuimpia totuuksia softakehityksessä. Yllättävän usein tuohon tulee nykyisinkin törmättyä.

Sinällään esim. risuaita-merkin voi useimmiten korvata vaikkapa "nro"-lyhenteellä. Tämä olisi saavutettavuudenkin kannalta parempi käytäntö siinä mielessä, että #-merkki ei ole kaikille (ikä/käyttäjäryhmille) tuttu merkintätapa.

2k

Kirjoita uusi kommentti

Lisää uusi kommentti ao. lomakkeen kautta. Voit myös kirjautua / rekisteröityä palveluun.