Sama vanha tarina?
Ensi alkuun muutama yksinkertainen kysymys, joihin jokainen tämän blogin lukija voi vastata omassa rauhassaan:
- Oletko huomannut lukevasi toistuvasti samansisältöisiä artikkeleita? (Esim. Näin teet pyöristetyt kulmat CSS:n avulla, WordPressin hakukoneoptimointi tms.)
- Kuinka usein huomaat lukevasi samansisältöisiä artikkeleita?
- Kuinka usein löydät tämänkaltaisista artikkeleista jotain uutta ja mielenkiintoista?
- Ovatko artikkelit lähtöisin useasta eri palvelusta vai yhden kirjoittajan tekemiä?
Kuten kysymyksistä voi arvata, tämän artikkelin aiheena on lukijoiden mielenkiinto lukea kerrasta toiseen samankaltaista sisältöä. Matkan varrella pohdin mm. miksi ilmiö on olemassa ja menestyy. Samalla esittelen lyhyesti muutamia tapoja tiedon hyödyntämiseen osana blogimarkkinointia.
Toivo uuden löytämisestä
Kenties yleisin syy samankaltaisten artikkeleiden lukemiseen on halu löytää uutta, syventävää tietoutta. Esimerkiksi itse tunnustan kahlaavani viikottain kymmeniä, ellen satoja blogausta ja internet markkinointia käsitteleviä artikkeleja (blogeja, tutkimuksia jne) siinä toivossa, että niistä löytyisi uusia tiedonjyväsiä tai näkökulmia.
Sinällään uusi informaatio ei tee ketään onnelliseksi, mutta etenkin B2B-ympäristössä, kuten konsultoinnissa, hyvinkin pienet erot tietotasossa (ja tiedon soveltamisessa käytäntöön) voivat toimia erottavana tekijänä edelläkävijän ja seuraajan välillä. Lukuisat kerrat olen ollut enemmän kuin kiitollinen siitä, että muistikopan syövereistä on löytynyt mitä omituisimpia nippelitiedon tiedonjyväsiä, jotka ovat säästäneet kaikkien osapuolten aikaa ja resursseja.
Itseluottamuksen etsiminen ja vahvistaminen
Hyvin läheisesti edelliseen näkökulmaan liittyy itseluottamuksen etsiminen ja vahvistaminen. Tieto on valtaa, sanoi enlantilainen filosofi Sir Francis Bacon. Toisen lähes kliseenomaisen sanonnan mukaisesti tieto lisää tuskaa (ja epävarmuutta). Molemissa viisauksissa on vinha perä. Lukemalla yhä uudelleen samankaltaisista (onnistuneista) ratkaisuista kertovia artikkeleita lukija omalla tavallaan kerää itseluottamusta.
Asiantuntemus, ihailu & lojaliteetti - sitoutuminen palveluun
Kolmas, ja kenties se yleisin lähtökohta samankaltaisen sisällön lukemiselle kerrasta toiseen on sitoutuminen joko verkkopalveluun tai henkilöön.
Sinällään ilmiö ei ole uusi eikä eriskummallinen fyysiseen tuotteistamiseen verrattuna. Esimerkiksi Applen tuotteet menestyvät ompun käyttäjien keskuudessa usein koska kyseessä on Applen tuote. Aivan samalla tavoin jotkut hyvinkin kapea-alaiset blogit ja blogaajat menestyvät olemalla riittävän karismaattisia. He onnistuvat herättämään lukijoissaan tunteita, jotka sitovat lukijat palveluun siinä määrin ettei varsinaisella sisällöllä ole väistämättä enää suurtakaan merkitystä.
Tiedon hyödyntäminen alkaa tavoitteiden määrittelystä
Edellä kuvattu käytösmalli on internet markkinoinnin ammattilaisista kiehtova ja kiinnostava useistakin syistä, joista ohessa muutama keskeisin:
- Blogin aktivoiminen
“Kestoaiheet” ovat loistava tapa aktivoida blogia. Esim. jos kirjoittaisin tähän blogiin “10 tapaa tehdä WordPress-alustasta hakukoneystävällinen“-artikkelin, se muodostuisi todennäköisesti tämän blogin suosituimmaksi kirjoitukseksi - vaikka aiheesta on olemassa useampikin suomenkielinen artikkeli. - Käyttäjätyytyväisyyden parantaminen
Menestyneet blogikirjoitukset keräävät usein kymmeniä, mahdollisesti jopa satoja kommentteja. Jokainen tälläiseen kirjoitukseen törmännyt ymmärtää kuinka hankalaa / työlästä viestiketjun lukeminen ja seuraaminen on. Nk. “revisited”-artikkeleilla kirjoittajilla on mahdollisuus pilkkoa keskustelu pienempiin osioihin, ottaa keskeisimmät uudet näkökulmat ja porautua entistä tarkemmin aiheeseen tarjoten blogin lukijoille entistä parempi käyttäjäkokemus useammallakin mittarilla tarkasteltuna. - Linkinrakennus
Ts. taas kerran nostan linkbait / linkkitäky-tekniikan linkinrakennuksen ja hakukonemarkkinoinnin keinona. Käytännönläheinen esimerkki sosiaalisen median tutkimisesta tässä tarkoituksessa on Dan Zarrellan tekemä yhteenveto/tutkimus Digg:n suosituimista aiheista linkinrakennuksen kannalta (pdf-tiedosto).
…ja etenee informaation keräämiseen ja hyödyntämiseen
Aivan yhtä tärkeää kuin tavoitteiden määrittely, on myös tieto siitä, että kerättävä informaatio on validia ja vastaa käyttötarkoitustaan. Esimerkiksi, jos tavoitteena on linkinrakennus, mutta missään kohden kerättävää tietoa ei analysoida nk. backlinkkien lukumäärää tai lukumäärän kehitystä, on kerätty informaatio käyttötarkoitukseltaan vääränlaista.
Tiivistetyssä listamuodossa keskeisimmät kysymykset informaation keräämisessä voisi kiteyttää kolmeen pääkohtaan:
- Kerätäänkö tieto manuaalisesti vai automatisoidusti?
- Mistä tietoa kerätään (sosiaalisen median palvelut, määrätyt blogit, vain oma blogi)?
- Mitä tietoa kerätään (kommenttien määrä, diggien määrä, muu tieto)?
Lopputuloksena syntyvä raakadata sinällään on usein melko hyödytöntä. Kyseessä on laajimmillaan jopa satojatuhansia tietueita numeerista dataa, joka on muutettava esityskelpoiseen, järkevään yhteenvetoformaattiin. Vasta sen jälkeen kun kerätty informaatio on tulkittu, voidaan sen antamien tietojen perusteella tehdä linjauksia, joiden perusteella sisällöntuotantoa voidaan ohjata.
Koska etenkin tietojen analysointi on hyvin laaja kokonaisuus (useamman erillisen artikkelin arvoinen), on tämä artikkeli hyvä lopettaa tähän. Loppusitaatiksi olen valinnut parin viikon takaisesta Web 2.0-artikkelista lyhyen lainauksen:
Sosiaalisen median käyttäjistä 1% luo uutta sisältöä, 9% kierrättää ja jalostaa jo aiemmin ilmaistuja ideoita, 90% lukee muiden kirjoittamista ideoista ja unelmoi joku päivä pystyvänsä samaan
Kuten aina, sana on vapaa. Jos tämä kirjoitus ihastutti tai vihastutti, niin hyödynnä sananvapauttasi kirjoittamalla vastine joko omaan blogiisi tai lisäämällä uusi kommentti.